Jalostusneuvonta

JALOSTUSNEUVONTASIVU NARTTUJEN JA UROSTEN OMISTAJILLE

Onko minulla jalostuskoira?

Jalostus, se voi olla pelottava sana. Se on kuitenkin positiivinen asia. Jalostus tarkoittaa harkittua kasvatustyötä, jonka myötä pyritään saamaan pentuja, jotka ovat ominaisuuksiltaan hieman parempia kuin vanhempansa ja käyttämään näitä edelleen kasvatustyössä. Jolloin teoriassa, rodun hyvät ominaisuudet lisääntyvät ja huonot vähenevät. Lisäksi, lähdettäessä mukaan kasvatus ja jalostustyöhön, tulisi motiivina olla hienojen koirien saattaminen maailmaan ennemmin kuin, että ”haluan narttuni saavan pentuja” tai ”haluan koirastani itselleni pennun”. Ajoittain törmäämme ajatukseen, että jalostettavien ominaisuuksien suhteen painotetaan uroksen ominaisuuksia jalostuspäätöksiä tehdessä enemmän kuin nartun. Pennut saavat ominaisuuksia yhtä paljon kummaltakin vanhemmaltaan.

Kiharakarvaisia noutajia syntyy Suomessa vuosittain suhteellisen vähän. Kymmenen vuoden otannalla keskimäärin 30 pentua ja tuontikoirat mukaan lukien noin 35 pentua vuodessa. Rodun hyvinvoinnin ja geneettisen monimuotoisuuden kannalta olisi hyvä, että erisukuisia koiria käytettäisiin jalostuksessa. Monesti koirien jalostus ja kasvattaminen ajatellaan kennelnimen haltijalle, kasvattajalle kuuluvaksi asiaksi. Sinä, aktiivinen, koiran kanssa harrastava ja aikaansa seuraava omistaja saatat kuitenkin omistaa jalostukseen sopivan koiran, mutta et ole ehkä tullut ajatelleeksi narttukoirasi astuttamista tai uroskoirasi tarjoamista jalostukseen. Kasvattajilla harvoin on sekalauma kotona, eikä täten välttämättä ollenkaan uroksia, ja näin nartun kumppanin täytyy löytyä muualta. Onko sinulla, kiharan omistaja, kotonasi jalostuskoira? 

Mistä lähden liikkeelle?

Jos ajatus koirasi astuttamisesta kiinnostaa, kannattaa asiasta keskustella ensin oman koirasi kasvattajan kanssa. Vaikka jalostuspäätöksen tekeekin pentueen virallinen kasvattaja, on uroksen omistajallakin vastuu jalostuksesta siltä osin, kun se koskee hänen omistamaansa koiraa. Näin ollen myös uroksen omistajan tulee olla valveutunut ja ymmärtää millaisia seurauksia jalostuspäätöksillä on. Uroksen omistaja päättää itse millaiselle nartulle urostaan antaa ja kenen kanssa yhteistyöhön ryhtyy. Perusperiaatteet pentueen tekemisestä ovat samat meille jokaiselle; koiran, oli se sitten astuttava narttu tai astuva uros, tulee olla hyväluonteinen, tutkitusti terve ja sillä on hyvä olla jonkinlaista näyttöä rodunomaisuudestaan. Kennelliitto tarjoaa Kasvattajan peruskurssia, joka toimii niin nartun kuin uroksen omistajalle hyvänä peruskurssina asioista. Kurssin voi käydä vaikkei varsinaista jalostuspäätöstä koiransa suhteen olisi lopullisesti vielä tehnytkään. Jalostuksesta ja kasvatukseen sekä koirien terveyteen liittyvistä koukeroista on tarjolla myös erilaisia oppaita sekä kirjakaupasta hankittavina, että Kennelliiton tarjoamina.

Suuressa kuvassa sinulla saattaa siis hyvinkin olla kihara, jonka pennuista voisi tulla vähintään yhtä hienoja koiria kuin se itse, luoden täten hyvää koko rodulle. Sinun olisikin hyvä olla selvillä rodun tilanteesta yleisellä tasolla, koska pentusuunnitelmia tehdessäsi osallistut oleellisesti myös rodun jalostukseen. Sekä nartun, että uroksen omistajan kannattaa tutustua rotumme jalostuksen tavoiteohjelmaan, rotukohtaisiin perinnöllisiin sairauksiin ja millaisia tietoja niiden suhteen vaaditaan. Geenitestattujen ominaisuuksien osalta on tarkoitus varmistaa, ettei syntyvät jälkeläiset sairastu. Näistä saat tietoa muun muassa kiharakerhon jalostussivujen terveysosiosta. 

Mitä pitää ottaa huomioon?

Eli, jos sinulla on kihara (uros tai narttu),

• joka on vähintään kaksivuotias
• joka on tutkitusti terve luustoltaan ja silmiltään
• jolla on tuloksia näyttelyistä, kokeista tai käytännön metsästämisestä
• joka on yleisellä tasolla terve ja hyväluonteinen (ei arka eikä aggressiivinen)
• joka on sellainen, jollaisen haluaisit itsellesi uudelleen  

saattaa sinulla olla kihara, jonka pennuista voisi tulla vähintään yhtä hienoja koiria kuin itse.

Lisäksi nartun suhteen omistajan tulisi huomioida, että sinä

• osaat hoitaa nartun terveyttä tiineysaikana, narttua ja pentuja synnytyksessä sekä synnytyksen jälkeen
• pystyt järjestämään nartulle ja pennuille oman, suojaisan ja rauhallisen paikan
• osaat antaa tukea ja neuvoa tuleville pennun ostajille koiran omistamisen alkumetreillä ja tarvittaessa olla kasvattiesi tukena koko heidän elämänsä ajan
• tiedät velvollisuutesi ja vastuusi kasvattajana
• pystyt tarvittaessa pitämään myymättömiä pentuja pidempään kotonasi tai muussa ennalta määritetyssä paikassa

ja uroksen suhteen omistajan tulisi ottaa huomioon, että 

• myös sinulla on vastuu rodusta, koska päätät millaiselle nartulle urostasi annat
• rodun monimuotoisuutta ajatellen on tärkeää, kuinka usein koirallasi astutat 
• tiedostat velvollisuutesi ja vastuusi kertoa avoimesti ja rehellisesti koirastasi sekä sen mahdollisista aiemmista jälkeläisistä
• astutussopimus pitää tehdä kirjallisena ja se käy helposti Kennelliiton lomakkeella
• aseta koirasi näkyville, eli kerro koirasta sosiaalisessa mediassa ja käy eri koiratapahtumissa

Mitä haluan ja mistä saan tietoa?

Kaikki lähtee siitä, että sinun tulee olla mahdollisimman hyvin selvillä oman koirasi ominaisuuksista suhteessa rodun muihin koiriin. Millainen koira sinulla on muiden mielestä ja mitä asioita voit yrittää jalostuksen avulla parantaa, eli missä asioissa koirasi hyvä tai hieno. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa tutustua tai hankkia tietoa koirasi lähisuvusta ja siellä esiintyvistä vahvuuksista ja toisaalta myös heikkouksista. Kannattaa muistaa, että jotkut ominaisuudet, esimerkiksi luonteenpiirteissä, käyttäytymisessä tai valitettavasti myös epilepsia, voi niin sanotusti hypätä sukupolvien yli. Ota siis huomioon muutkin kuin vanhemmat ja vanhempien aiemmat pentueet, eli myös isovanhemmat ja näistä lähtevät sukuhaarat. Sukuhistoriassa esiintyvät ei-toivotut ominaisuudet eivät suinkaan siltä istumalta sulje koiraasi pois jalostuskäytöstä, vaan niistä tietäminen auttaa valitsemaan koirallesi parin, jonka sukuhistoriassa noita ominaisuuksia ei ole tai niitä esiintyy huomattavasti vähemmän. 

Kun voit sanoa tuntevasi oman koirasi, voit alkaa pohtimaan, minkälaisen yhdistelmän haluat tehdä. Millaista urosta haen tai millaiselle nartulle urokseni voin antaa pariksi, eli uroksen omistajan on syytä tietää, millaista yhdistelmä kasvattaja on tekemässä. Monesti nartun omistajalla ja/tai kasvattajalla, on näkemys siitä, minkälaista urosta etsii, mutta molempien osapuolten tulisi tutustua toistensa koiriin ennen astutuspäätöksen tekemistä. Voihan olla, että näet toisesta koirasta asioita, joita viralliset tulokset eivät kerro. Virallisista tuloksista on silti hyvä lähteä liikkeelle ja puntaroida vaihtoehtoja selaamalla Kennelliiton jalostustietokantaa. Esimerkiksi ulkomuotoa voi arvioida sieltä löytyvien näyttelyarvostelujen kautta, luonnetta niin ikään näyttelytulosten, taipumuskoehistorian ja ennen kaikkea tietenkin MH-kuvauskirjausten tai luonnetestin tulosten kautta. Kiharakerho julkaisee myös sähköistä tuloskirjaa, josta löytyy paljon myös sellaisia sanallisia arvosteluita, joita jalostustietokannasta ei löydy. Näitä ovat esimerkiksi taipumuskoearvostelut (NOU0/1) ja NOME-B koearvostelut. 

Jalostustietokannasta löytymätöntä tietoa voi saada olemalla yhteydessä partnerikoiran kasvattajaan, joka yleensä tietää ominaisuuksista ja niiden eroista esimerkiksi sisarusten välillä samassa pentueessa. Sopivaa partneria etsittäessä kannattaa kiertää myös erilaisissa Kiharakerhon tapahtumissa, kokeissa, näyttelyissä, MH-kuvauksissa ja tietenkin leirillä. Ennen lopullista päätöstä tulee myös selvittää, ettei tulevan pentueen neljän-viiden sukupolven mukaan laskettu sukusiitosaste nouse yli 6,25 %. Saat tämän selville jalostustietokannasta laittamalla oman koirasi sukutaulun alla olevaan toisen vanhemman rekisterinumero -kenttään partneriehdokkaan rekisterinumeron.

Tunne koirasi, keskustele asiasta koirasi kasvattajan tai toisen kiharakasvattajan kanssa. Kasvattajien yhteystiedot löydät tästä. 

Missä iässä kannattaa astutus tehdä ja mitä sitten kun pennut ovat syntyneet?

Kannattaa huomioida, toisin kuin narttujen suhteen, joilla paras ikä suunnitella pentuja on kahden ja seitsemän ikävuoden välissä, kiharauros kykenee astumaan todennäköisesti vielä veteraaninakin. Eli jos uroksesi on hyvä, sinulla ei ole kiire tehdä hätiköityjä päätöksiä tai mikäli mahdollista, valitse kahdesta hyvästä uroksesta se vanhempi. Tämä ei tarkoita sitä, ettei nuoria uroksia tulisi käyttää, mutta urosten pidempi käyttöaika antaa mahdollisuuden arvioida niiden terveyttä ja luonteen kehitystä hieman pidempään ja näin voidaan tehdä harkitumpia jalostus- ja kasvatuspäätöksiä.  Lisäksi, mikäli astutetaan uroksella toista kertaa, kannattaa tutustua myös sen aiempien jälkeläisten saavutuksiin, eli ottaa huomioon päätöksenteossa uroksen ns. jälkeläisnäyttö.

Lopuksi varsinkin nartun omistajana, harkitse tarkkaan mitkä ovat syysi pentujen teettämiselle ja onko sinulla riittävät edellytykset kasvatustyöhön, pentujen ja uusien omistajienkin jälkihoitoon. Mikäli kaikkeen edellä vastus on kyllä ja pennut saapuvat maailmaan, kiharakerholla on pentuvälitys, johon kasvattaja voi halutessaan laittaa ilmoituksen tulevasta tai jo syntyneestä pentueesta. Pentuvälitykseen hyväksyttävien pentueiden tulee täyttää tietyt ehdot, jotka löydät pentyvälitys-sivulta 

jalostus(at)kiharakerho.net osoitteesta tavoitat jalostusneuvojan ja jalostustmk(at)kiharakerho.net tavoitat koko jalostustoimikunnan. Autamme tarvittaessa kaikin mahdollisin tavoin.

Voit myös lähettää alla olevan lomakkeen kautta viestiä jalostustoimikunnalle, joko tämän sivun sisältöön liittyen tai mihin tahansa mieltä askarruttavaan kihara-asiaan. Kaikki viestit käsitellään luottamuksellisesti.