Taipumuskokeeseen saa osallistua 9 kk täyttänyt pentu. Yläikärajaa ei ole ja taippareihin saa osallistua niin monta kertaa kuin haluaa, kunnes saa NOU-1 tuloksen. Kiharalle taipumuskoe ei ole vaikea, mikäli se on halukas etsimään ja noutamaan riistaa.
Harjoittele kiharan kanssa hyvä luoksetulo ja daminouto. Rakenna yhteistyötä, niin että koira haluaa tehdä asioita kanssasi – se on noutamisen ja varsinkin palauttamisen perusta. Tutustuta nuori koira riistaan niin, että se ottaa sitä empimättä. Harjoittele vainun käyttöä ja hakua tarpeen mukaan dameilla ja muutaman kerran riistalla. Tarkista, että koirasi on rauhallinen ammuttaessa, tutustuta se veneeseen ja tee sille kanijälki.
Älä ala "treenata" taippareihin, koska kihara mitä todennäköisemmin kyllästyy samoihin tehtäviin. Varsinkin jos taipumuskokeen hakuruutua harjoitellaan rutiiniksi asti, niin kihara keksii itse itselleen haastetta ja se on siinä älykkyytensä ansiosta todella hyvä!
Vie kihara taipumuskokeeseen niin nuorena kuin mahdollista (eli silloin kun se osaa tarvittavat asiat). Kiharan luontaiset taipumukset tulevat parhaiten esille, kun se on vielä pentumainen yhteistyöltään. Parivuotiaana varsinkin urokset mittaavat mielellään ohjaajansa johtajuustaitoja, ja sitä ei kannata tehdä taippareissa. Sitten kannattaa odotella, että saa mukaansa oikeasti aikuisen kiharan, joka ei enää viitsi pelleillä.
Taipumuskoe (nou)
Teksti: Sari Lammi
Noutajien taipumuskoe ei ole varsinaisesti koe vaan testi. Sillä mitataan noutajan rodunomaisia taipumuksia, joita tarvitaan noutajan metsästyskoulutuksessa, metsästyksessä ja rodunomaisissa kokeissa.
 Kuva: Milan Hess |
Hyväksytty taipumuskoe on edellytys metsästyskokeisiin osallistumiseen (poikkeuksena wt-kokeen nuorten luokka) sekä noutajien FI MVA -arvon myöntämiseen. Monet noutajien koulutettavuutta ja sosiaalisuutta palvelevat ominaisuudet perustuvat niiden alkuperäiseen käyttötarkoitukseen, joten taipumuskoetulos palvelee myös jalostusta.
Taipumuskoe suoritetaan ns. kylmän riistan (pakastettu ja sulatettu) kokeena, ja riistoina käytetään yhtä lajia vesiriistaa, yhtä lajia maariistaa sekä vetojäljellä kania. Taipumuskokeen tulos on joko hyväksytty tai hylätty.
 Kuva: Sanna Sierilä |
Mitä pitää osata?
Koiran pitää osata uida ja sen on hyvä olla nähnyt myös vene. Koiran pitää myös tutustuttaa riistaan ja sen pitää noutaa taipumuskokeessa käytettäviä vesi- ja maariistoja. Riistaa on käsiteltävä hyvin: sitä ei saa rikkoa, piilotella eikä sen päällä saa kieriä.
Riistat pitää palauttaa ohjaajan välittömään läheisyyteen. Taipumuskokeessa ei vielä vaadita riistojen palauttamista ohjaajan käteen, mutta noutojen kesken jättäminen tai riistojen jatkuva pudottelu kauas ohjaajasta ei ole hyväksyttävää.
Koiran pitää myös olla rauhallinen ammuttaessa. Taipumuskokeessa koiraa pidetään kytkettynä tehtävästä toiseen siirryttäessä. Lähetyksessä koira on yleensä hihnassa ns. "taippariotteessa".
Kiharakerhon järjestää vuosittain taipumuskoekoulutusta ainakin kiharaleirillä sekä riistaantutustumista. Taipumuskokeisiin järjestetään koulutusta myös SNJ:n paikallisyhdistyksissä ja SNJ:n kesäleirillä.
 | Noutajien rodunomaisten kokeiden säännöt 1.4.2019 alkaen.pdf (1.1 MB) Noutajien rodunomaisten kokeiden säännöt |